Ilta-ajan keinovalon yhteys rintasyöpään
Syöpä ei ole kiinnostanut itseäni kovinkaan paljon ennen kuin se tuli meidänkin talouteen. Mutta vasta kun sitä huomasi kuuluvansa siihen 1/3 suomalaisista, jonka läheinen sairastuu syöpään, alkoi syövästä tulla myös ammatillisesti kiinnostava. Hyvin uteliaana ja tiedonhaluisena luonteena olen halunnut selvittää niitä palasia, jotka syöpään liittyy. Ja kun suuntauduin kvantti- ja vuorokausibiologian alalle, alkoi näitä syöpäpalluroita loksahdella enemmän kohdilleen.
En ole voinut olla ihmettelemättä, että miksi roosanauha -kampanjan aikaan ei ole kuulunut pihahdustakaan mistään suomalaismediasta ilta-ajan keinovaloaltistuksen yhteydestä rintasyöpään (sekä muihin hormoniriippuvaisiin syöpiin). Toisaalta en ihmettele ottaen huomioon meidän nyky-yhteiskunnan, ja silti ihmettelen. Pikainen googletus kertoi, että Iltalehti oli julkaissut v. 2017 nyt maksumuurin takana olevan artikkelin keinovalon ja rintasyövän välisestä yhteydestä. Tämä on viimeisin. Yle oli kirjoittanut 2000-luvun alussa. Yhden opinnäytetyön löysin aiheesta.
Mutta ylipäätään uutisointi suomeksi tästä aiheesta on minimaalista. Olematonta.
Ja tästä herää toistuvasti kysymys miksi?
Rintasyöpä on naisten yleisin syöpäkuolemien syy maailmanlaajuisesti. Kun riski on ollut suurin teollisuusmaissa, kasvaa se nyt nopeasti myös kehitysmaissa. Tunnetut riskitekijät muodostavat vain osan esiintyvyydestä korkean riskin väestössä, ja muista mahdollisesti tärkeistä riskitekijöistä on ollut paljon spekulaatiota sekä ihan vääriä johtopäätöksiä. Teollistumisen tunnusmerkki on lisääntyvä sähkön käyttö yön valaisemiseen sekä kotona että ulkona. On tullut selväksi vasta äskettäin, että tämä evoluutionallisesti ja siten epäluonnollinen altistuminen voi häiritä ihmisen vuorokausirytmiä, jonka kolme keskeistä piirrettä ovat melatoniinin tuotanto, uni ja vuorokausikello. Soluilla, jyrsijöillä ja ihmisillä tehdyn tutkimuksen lähentyminen viittaa siihen, että vuorokausivaihtelun häiriön terveysvaikutukset voivat olla merkittäviä. Innovatiivinen kokeellinen malli on osoittanut, että yöaikainen keinovalo lisää merkittävästi ihmisen rintasyöpäksenograftien kasvua rotissa. Ihmisillä teoria, jonka mukaan valolle altistuminen yöllä lisää rintasyövän riskiä, johtaa erityisiin ennusteisiin, joita testataan epidemiologisesti: näyttöä on kertynyt riskistä vuorotyöntekijöillä, riskistä sokeilla naisilla ja unen keston vaikutuksesta riskiin. Jos sähkövalo yöllä selittää osan rintasyövän aiheuttamasta taakasta, voidaan toteuttaa käytännön toimia, mukaan lukien valikoivampi valon käyttö ja viimeaikaisten valaistustekniikan ja -sovellusten edistyminen (suomennos Stevensin ym artikkelin “Breast Cancer and Circadian Disruption from Electric Lighting in the Modern World” abstraktista (1)).
Ihminen - ja koko luomakunta - on voinut luottaa miljoonien vuosien ajan selkeään auringon ja pimeyden rytmiin auringon noustessa ja laskiessa. Ihminen keksi tulen käytön helpottamaan arkea, ja 1870-luvulla keksittiin ensimmäiset hehkulamput. Led-valojen kehitys alkoi 1960-luvulla ja nykyiset, kirkkaat ledit tulivat 1990-luvun alussa. Ledien myötä valosaaste on lisääntynyt räjähdysmäisesti eikä asutuskeskuksissa ja kaupungeissa ole enää pimeyttä mainos-, piha- ja katuvalojen loistaessa kirkkaasti.
Mutta kun tähän yhdistetään se, miten paljon nykyihminen on sisätiloissa ja altistuu heräämisestä nukkumaanmenoon saakka keinovaloille, moninkertaistuu kehon keinovalokuorma. Keinovalo sisältää runsaasti valon sinistä ja jonkin verran vihreää aallonpituutta. Kun ihminen on ulkona vaikka pilviselläkin säällä, saa hän täyden spektrin luonnonvaloa, joka sisältää vuodenajasta riippuen myös UVA:ta sekä UVB:tä, ja aina vuodenajasta riippumatta puna- ja lähi-infrapunavaloa, jotka ovat erittäin korjaavia mitokondrioille. Keinovalaistus ei näitä sisällä tehden ihmisestä puutteisen lukuisista eri valon aallonpituuksista, joka näkyy nykyihmisen lukuisina eri sairauksina ja oireina.
Valon sininen aallonpituus käynnistää ihmisen vuorokausirytmin. Se käynnistää kortisolirytmin ja laskee melatoniinia. Aamulla tämä on toivottu tapahtuma terveissä mittasuhteissa. Mikäli ihminen näkee auringonnousun, käynnistää auringonnousu tämän hormonaalisen ja siitä seuraavan metabolisen kaskadin luonnollisesti. Mutta kun nykyihminen näkee auringonnousun sijaan keinovalon puhelimen tai ledivalojen muodossa, nostaa tämä monella kortisolia yli terveen käyrän ja pompsauttaa verensokeria koholle.
Normaalisti auringonlasku ja sen jälkeinen pimeys viestisi keholle tuottaa massiivisia määriä melatoniinia, mutta ilta-aikainen keinovaloaltistus estää tämän, sillä se keinovalon aallonpituus vastaa keskipäivän voimakkuutta viestien keholle, että päivä ei ole pulkassa vaan on kello 12, pitää ylläpitää kortisolia ja korkeaa verensokeria.
Toisin sanoen, elämä tällä planeetalla on luotu auringon ja pimeyden rytmiin, joka rytmittää ihmisen vuorokausirytmiä sekä siitä vastaavia hormoneja: kortisolia ja melatoniinia. Kehon jokaisella solulla on kello, joita ohjaa keskuskello - suprakiasmaattinen tumake - ja jonka kyky ohjata kello-orkesteria riippuu täysin ympäristöstä tulevasta valoinformaatiosta. Kun valoinformaatio on selkeä - on selvä valoisa aika ja selvä pimeän aika - ja ihmisen rytmi muodostuu sen ympärille, orkesteri toimii hienosti. Kehossa korjaustoimenpiteet hoituvat, aineenvaihdunnalliset ja aivojen välittäjäaineiden toiminta rullaa, hormonitoiminta on selkeää ja tasapainoista. Ihminen pysyy terveenä ja hyvinvoivana.
Mutta kun ympäristön valoinformaatio on nykyisen kaltaisen kaaosmainen, ei kehokaan tiedä milloin solut voivat jakautua, milloin himmata jakautumista, milloin laittaa korjaustoimenpiteet päälle. Valo on kehomme soluille käsky mitä tehdään.
Melatoniinin syövänvastaiset ominaisuudet
Käpyrauhasen erittämä melatoniini tunnetaan kansantajuisesti uni-valverytmiin vaikuttavana pimeähormonina, mutta melatoniinilla on myös syövänvastaisia ominaisuuksia.
Useista kliinisistä tutkimuksista - niin in vivo kuin in vitro suoritetuista kliinisistä kokeista - saatu data on dokumentoinut miten käpyrauhasen melatoniini estää endokriinisistä riippuvaisia rintarauhaskasvaimia häiritsemällä estrogeenin signalointivälitteistä transkriptiota, joten se käyttäytyy selektiivisenä estrogeenireseptorin modulaattorina (SERM). Tämän lisäksi melatoniini säätelee estradiolin tuotantoa säätelemällä sen synteesiin osallistuvia entsyymejä ja toimii selektiivisenä estrogeenientsyymimodulaattorina (SEEM). Viime vuosien aikana on ehdotettu monia muitakin mekanismeja, mukaan lukien solukalvon melatoniinireseptorien MT-1 ja MT-2 aktivoitumisen jälkeen laukeava signalointi tai muut solunsisäiset vaikutukset, jotka kohdistuvat molekyyleihin, kuten kalmoduliiniin, tai nukleaaristen reseptoreiden sitomiseen. Samanlaisia tuloksia on saatu eturauhassyövässä ja munasarjasyövässä (suomennos Menendezin-Menendezin & Martinez-Campan artikkelin “An Anti-Tumor Agent in Hormone-Dependent Cancers” abstraktista (2)).
Jo vuonna 1978 Cohen ym ehdotti, että käpyrauhasen heikentynyt toiminta saattaa lisätä rintasyövän riskiä seurauksena pitkäaikaisesta altistumisesta kehossa kiertävälle estrogeenille. Hänen hypoteesiaan tuki mm seuraavat: 1) in vitro -tutkimukset viitaten siihen, että melatoniinilla voi olla suoria vaikutuksia rintasyöpäsoluihin; 2) melatoniinireseptoreita on ihmisen munasarjasoluissa, viittaa se siihen, että melatoniinilla ja sen määrällä voi olla suora vaikutus munasarjojen estrogeenin tuotantoon; 3) maissa, joissa käpyrauhasen kalkkeutuminen oli vähäisempää, esiintyi vähemmän rintasyöpää; ja 4) potilailla, jotka käyttivät erästä melatoniinitasoja nostavaa lääkettä, todettiin vähemmän rintasyöpää (3).
Kliinisen vaiheen I tai II rintasyöpää sairastavilta naisilta määritettiin verikokein plasman melatoniinitasot. Huomattiin, että estrogeenireseptoripositiivista rintasyöpää sairastavilla naisilla melatoniinin määrä yöaikaan oli pienempi verrattuna estrogeeninegatiivisiin potilaisiin tai terveisiin verrokkihenkilöihin, mikä viittaa siihen, että alhaiset melatoniinipitoisuudet yöllä voivat lisätä hormoniriippuvaisen rintasyöpäriskiä (4). Niinpä, v. 1987 Richard Stevens, Cohenin työn innoittamana, ehdotti, että niillä naisilla, jotka altistuvat keinovalolle ilta-aikaan, on suurempi riski sairastua rintasyöpään (5).
Melatoniinin syövänvastaisia ominaisuuksia on tutkittu jo kolmen vuosikymmenen ajan, ja on runsaasti todisteita viitaten siihen, että melatoniinin rintasyövän estrogeenipositiivisten solulinjojen estovaikutus perustuu sen kykyyn säädellä joko estrogeenien synteesiä tai estrogeenin signalointireittejä (6). Mitä tulee melatoniinin antiestrogeenisiin vaikutuksiin, on selvää, että melatoniini käyttäytyy selektiivisenä estrogeenireseptorin modulaattorina (SERM) (2).
Keinovaloaltistus illalla ja rintasyöpä
Richard Stevens ehdotti melkein 40 vuotta sitten, että keinovaloaltistus lisää naisilla riskiä sairastua rintasyöpään (5). Stevens ei ollut hypoteesinsa kanssa ainoa vaan tutkimuksia keinovalon yhteydestä hormoniriippuvaisiin syöpäsairauksiin alkoi tulla enemmän 1990-luvun alusta alkaen.
Pia Verkasalo, dosentti Kansanterveyslaitokselta, teki mielenkiintoisen tutkimushavainnon: sokeat naiset sairastivat vähemmän rintasyöpää, ja mitä vaikeampi näkövamma, sitä vähemmän rintasyöpää (7). Sokeiden naisten muita alhaisemmat rintasyöpäluvut on voitu näyttää todeksi Suomen lisäksi myös Norjassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.
Vuonna 2007 International Agency for Cancer Research julisti vuorotyön potentiaaliseksi karsinogeeniksi. R. Stevensin laajassa tutkimuksessa, johon osallistui 164 maata, todettiin, että korkeammat väestöpainotetut maatason keinovalotasot liittyivät korkeampaan rintasyövän ilmaantumiseen. Maissa, joissa oli korkeimmat ilta-ajan keinovalotasot, esiintyi 30-50% enemmän rintasyöpää kuin maissa, joissa oli vähiten keinovaloa illalla. Vastaavasti samankaltaista yhteyttä ei havaittu ilta-ajan keinovaloaltistuksen ja ei-hormoniriippuvaisten keuhko-, paksusuolen-, kurkunpää- tai maksasyöpien esiintyvyyden välillä naisilla (8).
"Jos syy-yhteyttä todella tapahtuu, keinovalotasojen pitäisi maailmanlaajuisesti korreloida hyvin rintasyövän ilmaantuvuuden kanssa. Tämä on välttämätön, mutta ei riittävä ehto mahdollisesti suurelle vaikutukselle. Jos emme olisi nähneet yhteyttä maan keinovalotason ja rintasyöpäriskin välillä, se olisi ollut hyvä todiste keinovalon suuresta vaikutuksesta rintasyöpäriskiin”, Stevens toteaa (9).
Kun tuloksia oli tähän asti perusteltu melatoniinin heikolla erittymisellä, Stevens kollegoineen huomasi, että terveillä kontrollinaisilla CLOCK-geenin ilmentyminen oli vähäisempää kuin rintasyöpää sairastavilla naisilla. He havaitsivat myös, että epigeneettiset muutokset – geenien kytkeytyminen päälle tai pois päältä ympäristötekijöiden seurauksena – voivat vaikuttaa asiaan. Esimerkiksi epigeneettinen muutos, jota kutsutaan promoottorimetylaatioksi, joka sammuttaa CLOCKin ilmentymisen, yhdistettiin pienempään rintasyövän riskiin (9).
Vuorokausirytmin häiriintyminen ilta-ajan keinovaloaltistuksesta johtuen ei siis vain johda pelkästään puutteelliseen melatoniinin erittymiseen vaan myös epigeneettisiin muutoksiin.
Myös tuore tutkimus vuodelta 2025 toteaa, että ilta-ajan keinovaloaltistus voi lisätä rintasyövän riskiä (10).
Mitä asialle voidaan tehdä?
Nyt kun on saatu varsin hyvä kuva siitä, miten erityisesti ilta-aikaan tapahtuva keinovaloaltistus kytkeytyy rintasyöpään (sekä eturauhas- ja munasarjasyöpiin), on aika miettiä mitä asialle voitaisiin tehdä.
Voi olla haastavaa miettiä mitä yksilötasolla tehdä erityisesti jos asut asutuskeskuksessa tai kaupungissa, jossa et paljoa voi vaikuttaa valosaasteeseen. Et voi mennä sammuttamaan katulamppuja tai mainosvaloja. Mutta siitä huolimatta on paljon mitä voidaan omassa elämässä ja omassa kotiympäristössä tehdä.
Koska erityisen haitallista on ilta-aikaan tapahtuva keinovaloaltistus, targetoi tähän seuraavasti:
1. Käytä oranssin tai punaisen värisiä sinivalolaseja 2-3h ennen nukkumaanmenoa. Jos olet iltavirkku ja yöpöllö, käytä oranssien lisäksi punaisia laseja 30-90 min ennen nukkumaanmenoa.
2. Minimoi kaikki altistuminen sisätiloissa keinovalolle 2-3h ennen nukkumaanmenoa. Pidä päällä vain välttämätöntä valaistusta välttäen esim. kattovaloja. Vältä tv:tä sekä puhelimen ja tietokoneen näyttöjä tähän aikaan, sillä myös ihosi aistii keinovaloa sen ulottuen ihonalaiseen rasvakudokseen saakka. Huomaa, että myös sinivaloton valo voi häiritä melatoniinia, eli älä turvaudu liikaa sinivalottomiin valoihin.
3. Ympäristön valaistuksen luksimäärän pitäisi olla lähellä nukkumaanmenoa alle 5, mieluusti lähempänä 1.
4. Makuuhuoneesi pitäisi olla niin pimeä, ettet pimeydessä näe omaa kättäsi jos nostat sen käsivarren mitan päähän ilmaan. Käytä siis kaihtimia ja pimennysverhoja ja tarvittaessa unimaskia.
5. Ylläpidä vahvaa vuorokausirytmiä heräten joka päivä samaan aikaan ja mennen samaan aikaan nukkumaan (viim. klo 22). Implementoi strateginen valoaltistus ja pidä huoli kotisi terveestä valoympäristöstä.
Loppusanat
Vaikka teollistuminen on tuonut terveydelle tutkitusti haitallisen keinovalosaasteen mukanaan eikä ole lähiaikoina odotettavissa sen poistumista, voidaan yksilötasolla lieventää keinovalosaasteen haittoja. Toimivalla strategialla saadaan keho taas tuntemaan selvä valoisan ja pimeän aika, ja vahva vuorokausirytmi alkaa saamaan kehon kello-orkesterin takaisin oikealle nuotille. Vuorokausirytmi ja valoympäristö ovat pohja kaikelle terveydelle ja hyvinvoinnille myös epigeneettisestä näkökulmasta katsoen, joten vaikka geneettinen aseesi olisi ladattu epäsuotuisilla panoksilla, muistetaan, että se on kuitenkin elintavat, jotka päättävät vedetäänkö liipaisimesta vai ei.
Lähteet:
R. Stevens & G. Brainard et al: Breast Cancer and Circadian Disruption from Electric Lighting in the Modern World
J. Menendez-Menendez & C. Martinez-Campa: Melatonin: An Anti-Tumor Agent in Hormone-Dependent Cancers
M. Cohen et al: Role of pineal gland in aetiology and treatment of breast cancer
L. Tamarkin et al: Decreased Nocturnal Plasma Melatonin Peak in Patients with Estrogen Receptor Positive Breast Cancer
R. Stevens: Electric power use and breast cancer: A hypothesis
S. Cos, A. Gonzalez et al: Estrogen-signaling pathway: A link between breast cancer and melatonin oncostatic actions
PK. Verkasalo, E. Pukkala et al: Inverse association between breast cancer insidence and degree of visual impairmant in Finland
I. Kloog, R. Stevens et al: Nighttime light level co-distributes with breast cancer incidence worldwide
A. Spivey: LIGHT POLLUTION: Light at Night and Breast Cancer Risk Worldwide
N. Prajapati, D. Praud et al: Outdoor Exposure to Artificial Light at Night and Breast Cancer Risk: A Case-Control Study Nested in the E3N-Generations Cohort
